|
|
|
|
Käytän
aika paljon yksinkertaisia malleja siitä syystä että
niilläkin saa kaloja ja aikaa sidontaan ei tunnu aina
riittävästi löytyvän. Yksinkertaisilla malleja
tekemällä saa nopeasti tarvittavan määrän
erilaisia perhoja. Putkiperhoja käytän mielelläni
ainakin upposiimakalastuksessa jo pelkästään sen
vuoksi että pohjakosketuksessa vain koukku vaurioituu.
Tässä muutama luottoperho. |
|
|
 |
|
Green Butt
mukailtuna, yhtä hyvin voisi sanoa Blackbear tai Hauhialainen.
Perho on toiminut hyvänä tittiperhona edellisinä
vuosina. Tänä vuonna sain sillä kaksi hienoa lohta ja
autoin erästä kaveria kahden ylösotossa jotka tulivat
myös samanlaisella perholla. Ylä-Tenolla yleensä
vihreä on hyvä väri ja vähävetinen
viimekesä sopi pienille tummille perhoille. |
|
|
|
 |
|
Tuntematon
norjalainen malli. Erikoisuutena lohiperhoille poikkeava
värijärjestys, tässä tummempi osio on
perässä. Pari vuotta sitten eräs kaverini kehui
kyseistä perhoa ja kertoi sen olleen kova sana Keski-Norjassa.
Tein niitä muutaman ja kokeilin suvantokalastusta. Tarkoitukseni
oli heittää poikittain suvanolle ja ryhtyä ottamaan
sitten siimaa nykien sisään. Kokeilu epäonnistui,
koska heti perhon pudottua sen nappasi viisikiloinen kala.
Viimekesänä kyseinen perho antoi minulle myös reilun
viidenkilon kalan ja hyvän karkuutuksen. |
|
|
|
 |
|
Mar Lodgen
rungon väri ... saanen kutsua perhoa myös sillä
nimellä. Olen tehnyt kyseistä mallia isoihin koukkuihin(
2-2/0)ja putkiin. Hyvä yleisperho toimii useissa olosuhteissa,
jopa matalan ja lämpimän vedenkalastuksessa, melko isosta
koosta huolimatta. Useita vuosia luottoperhoni. Silloin kun Tenolla
oli vielä minimikokorajoitus perhoilla (2/0), niin näin
elokuussa eräiden kerhomme vanhojen lohimiesten saavan kaloja
vastaavalla perholla ja perho onkin siitä asti ollut perhoaskissani.
|
|
|
|
 |
|
Alunperin
käytin kahta putkea joista molemmät olivat mustarunkoisia,
toisessa vain oli punainen ja toisessa kelta-punainen siipi. Perhojen
tarina alkoi Keski-Norjassa vuonna -88 kun sain kymmenen kilon kalan
ja kun perho rikkoutui, laitoin tilalle sen mikä eniten
muistutti särkynyttä perhoa ja sain myös sillä
samankokoisen kalan. Nykyinen malli on näiden kahden
"risteytys" . Alkukaudesta ja yöllä toimii hyvin
myös Tenolla. |
|
|
|
 |
|
Dustymiller
putkena. Kyseisellä perholla sain syksyllä hienon kojamon
Kymijoesta, perho on otettu suoraan kalan suusta. |
|
|
|