Jarkko Jokinen

Kalastusretkiä ja kuvia

Perhoboxi.com

Tenojoki.fi

Perhoboxi.com/Perhosivut

Paluu

edellinen sivu

 
Tie paratiisiin käy läpi helvetin porttien

Seison ginin kirkkaassa vedessä Karibian valkoisen hiekan matalikolla.
Kevyt tuuli viilentää 35 asteen kuumuuden miellyttäväksi lämmöksi, on
mahdotonta sanoa mihin ilman lämpö loppuu, ja mistä alkaa polviin asti
ulottuvan peilikirkkaan veden lämpö. Oppaan lisäksi yhtään ihmistä, venettä
tai rakennusta ei näy . Polarisoivat lasit piirtävät kaiken äärimmäisen teräväksi Luonnon värit ja meren tuoksu ovat uskomattomat. Rintataskussani painaa perhorasia täynnä 6 ja 8 koukkuihin sidottuja valkoisia ja pinkkejä Charlieita. Olen keskellä merta sijaitsevan pienen saaren kupeessa, alla vitivalkoinen hiekka, yläpuolella räikeän sininen taivas ja aurinko.

Bonefish tekee kolmatta syöksyään, siimaa hupenee käsittämätöntä vauhtia kelalta 50-100-150metriä. Alan uskoa Armandon, Mayaintiaanioppaani, väitettä siitä, että Bonefish saavuttaa 60 mailin nopeuden syöksyssään. Opas hymyilee leveästi ja mutisee: Si si senjor, grande Bone..

Ymmärrän tartuttaneeni vauraamman
kalan.Oppaan ääni loittonee korvissani, lopuksi jäämme vain minä, tuo uskomaton kala ja koskematon Yucatanin luonto.

Olo on oudolla tavalla haikea, hetken kauneus on epätodellista ja mieltä painaa halu jakaa tämä kokemus ystävien kanssa. Pienen hetken olen osa ympäröivää luontoa. Olen löytänyt kappaleen paratiisia.

Lentokoneessa matkustaminen ei ole kivaa. Frankfurtin ja Mexico Cityn
kautta vaihtoineen 24h koneissa ja kentillä. Perillä odottaa Cancun,
amerikkalaisten oma Tallinnan ja Teneriffan epäpyhän liiton synnyttämä
turistihelvetti. Suttuisia hotelleja, tuhansia juopuneita jenkkejä ja yksi
maailman korruptoituneimmista ja likaisimmista kaupungeista, jossa mikään
ei tunnu toimivan. Yöpyminen Cancunissa ennen matkaamme Sian Ka´an
luonnonpuistoon nosti esille kysymyksen hotellien tähtiluokituksesta.
Neljän tähden hotellissamme kun ei ollut pyyhkeitä, likaiset lakanat,
torakat ja rikkinäinen televisio sekä tuloaulaan sammunut henkilökunta kruunasivat elämyksen.

Väsyneiden matkustajien iloksi alkoi raju trooppinen myrsky ravistella matalaa majaamme. Yö kului vapaputki ja taskulamppu kädessä päivystäen, oven ulkopuolella hiippaili joku yöllä.
Valmistauduin puolustamaan huonettamme viimeiseen vapaputkeen. Pipsa
tirautti pienet itkut. Askeleet loittonivat, torakat jäivät. Haaveemme
yhdistää aurinko ja perhokalastus yhteiseksi unelmalomaksi ei alkanut
lupaavasti.

 
Tervetuloa matkailijan helvettiin.
Autolla matkustaminenkaan ei ole kivaa. Varsinkin jos joutuu odottamaan.
Kaupungissa, jossa mikään ei toimi.... joutuu aina odottamaan. Odotimme autossa kolme tuntia, ja kun ryhmämme oli lopulta kasassa, lähdimme matkaan Isoon nelivetomaasturiin pakattiin kaksi jenkkiä (Malcom ja Joel) hollantilaiset (Bart ja Monique) ja meidät, turistihelvetin veteraanit, sekä uskomaton määrä tavaraa. Hollantilaisilla yksin oli mukana neljä valtavaa laukkua.

Monique oli varustautunut kaikkeen. Tie ei ole tie, vaan mutainen polku läpi viidakon. Kuoppainen matka kestää viisi ryömivää tuntia läpi luonnonpuiston viidakon. Kuskimme rohkaisee ryhmäämme huonolla englannilla ja kertoo viidakossa elävistä jaguaareista, hämähäkeistä, skorpioneista ja alligaattoreista. Tunnelma autossa on vaisu. Olemme Pipsan kanssa rohkeimmat, onhan edellisen yön jälkeen kaikki kotiin päin.

Kauas on pitkä matka. Olemme lopulta perillä. Meitä odottivat koskematon luonto ilman turisteja, valkoinen hiekkaranta ja pieni mutta kodikas majamme valkoisella hiekkarannalla. Juomat ja ruoka olivat maailmanluokkaa, samoin seura. Kalastus oli uskomatonta ja Pipsa nautti jokaisesta hetkestä valkoisella hiekalla tai rauhallisilla juoksulenkeillä. Matkan rasitukset, Cancunin masentava kokemus ja elämän murheet unohtuivat hetkessä.

Karibian aallot toivat tilalle mielenrauhaa, aurinkoa ja unohtumattomia elämyksiä. Lodgen muut vieraat osoittautuivat loistotyypeiksi, myös heitä tulee ikävä.

The Beach

Lodge

Lodge majoitti vain kuusi vierasta kerrallaan. Rick ja Rosie pitivät vieraistaan hyvää huolta. Viikon aikana meistä kaikista tuli hyviä ystäviä.

Oli unohtumatonta istua illalla Rickin rannalle rakentamassa Crazy Charlie baarissa, nauttia kylmää olutta ja kuunnella CCR.ää yhdistettynä meren hiljaiseen kohinaan. Kuusi tuntematonta ihmistä keskellä viidakkoa! Todellinen perhokalastuksen Casa Blanca.

Ascension Bay Yucatanin niemimaalla Mexicossa on yksi maailman tuottoisimmista suolaisen veden perhokalastuspaikoista. Bonefish, permit ja tarpon ovat kaikki hyvin edustettuina. Permitin suhteen paikka rankataan jopa maailman ykköseksi. Legendaarinen Lefty on todennut Yucatanin olevan maailman paras paikka saavuttaa tavoiteltu grand slam, kaikki kolme lajia samana päivänä. Kalastus tapahtuu veneistä tai kahlaten. Ilman hyvää opasta kalojen paikantaminen on varsinkin aluksi mahdotonta! Viikon intensiivisen opettelun jälkeen aloin hieman erottamaan matalikkojen hiljaisia varjoja (kuten bonareita siellä kutsutaan) Keskityin tietoisesti bonefish kalastukseen tavoitteenani oppia mahdollisimman paljon juuri tästä kalastuksesta. Hyvät päivät tuottivat lähemmäs viisitoista koukutettua kalaa joista rantautin parhaana päivänä kolmetoista. Väsytys on uskomatonta, mutta viellä mielenkiintoisempaa on bonarin väijyminen ja onnistuneen heiton hakeminen. Arka kala vaatii tarkan presentaation n. puoli metriä eteensä, oikealla hetkellä muutaman varovaisen strippauksen...ja räjähtävän otin tai hylkäämisen. Välillä kovaksi yltyvässä tuulessa ja suhteellisen pitkillä heittomatkoilla 20-40 metriä säikäytin kymmeniä kaloja siiman läiskähtäessä tai perhon osuessa liian lähelle. Mutta kun kaikki onnistuu, fiilis on uskomaton! Perhoista, siimoista ja perukkeista voisi kirjoittaa kokonaisen tarinan. Olin erittäin tyytyväinen että lähdin valmistautuneena. Silti seuraavaan reissuun opin paljon. Esim. missasin heiton 1,5 metriselle haille, koska minulla ei ollut kaksia välineitä viritettynä. tilanteet tulevat todella nopeasti ja silloin pitää kaiken olla valmiina.

Ohessa vavoista, perhoista ja perukkeista lyhyt kooste. Jos suunnittelet matkaa, näillä tulee hyvin toimeen ainakin Yucatanilla.

Yleisesti: Kaikki varusteet kannattaa hankkia ja miettiä huolellisesti etukäteen vastaamaan omia kalastustarpeitaan. Perhoissa tärkein elementti on laadukas koukku. Itse luotan Mustadin Saltwater koukkuun joka kokemukseni mukaan kestää ääriolosuhteissakin. Tärkeämpää kuin sitoa monia eri perhomalleja on sitoa eri tavalla painotettuja perhoja eri tilanteisiin. Veden syvyys, kirkkaus ja kulloinenkin pohjan värit ratkaisevat perhon valinnan. Myös presentaatio ja perhon uitto ovat moninaisia malleja tärkeämpää. Laadukas kela ja hyvät aurinkolasit ovat tärkeimmät varusteet.

 
Vavat: 6-8 wt. Bonefish ja Barracuda 9-10 wt. Permit, Tarpon ja Snook,(nopeat kärkitoimiset laatuvavat, muista varavapa) Siimat: WF kelluvat saltwater siimat (lyhyt ja jyrkkä katiointi sekä kuumuuden kestävä pinnoite, neutraalit värit) Kelat: laajakehäiset joissa pehmeä ja nykimätön jarru varustettuna minimissään 200 metriä pohjasiimaa (pysäytysvoimaa tärkeämpi on ehdottoman pehmeä toiminta jotta peruke ei katkea syöksyissä)

 
Perukkeet: Bonefish, 9-12 ft, 8-15 lb
Permit, 9-12 ft, 15-20 lb Barracuda samat kuin Permit mutta vaijerikärjellä
Tarpon and Snook, 9 ft, 40 lb jossa 80 lb shock tippet
Bonefish perhot: Crazy Charlies beige, pinkki, valkoinen. Puffs, pinkkinä ja oranssina. Peterson's Spawning Shrimp,
Gotchas. Koukkukoot 4,6,8 pienillä lyijysilmillä tai ilman painotusta
Permit perhot: Del Brown's Merkin Crab, Bauers Flats Crab Koukkukoot 4,6 isoilla tai pienillä lyijysilmillä

Tarpon ja Snook perhot: Black Death, Leftys deciever
Väreissä musta, oranssi-keltainen, puna-valkoinen
Koukkukoot 1-2 lyhytvartisia ja laajakitaisia

 
Lisäksi: Auringolta suojaava päähine joka suojaa myös niskan. Pitkähihainen UV säteilyltä suojaava kevyt kalastuspaita (esim supplex). Vastaavasta materiaalista housut jotka saa sortseiksi. Kevyet sadevarusteet jotka voi pakata reppuun.Hyvälaatuiset polarisoivat aurinkolasit, linssin värinä meripihka. Aurinkorasvaa jossa vähintään suojana 30 ja siitä ylöspäin. Kahluukengät (Flats boots) sekä veneeseen tennarit joista ei jää jälkiä kanteen. Koukkuviila, kamera ja pitkävartiset suonipihdit. Reppu tai reilun kokoinen vyölaukku veneeseen. Hyönteismyrkkyä ja pieni matka-apteekki kipulääkettä ja antibiootteja sekä pudistusainetta ja laastaria. Matkavakuutus ja huolella tehdyt kotiläksyt. Lisätietoja alueesta löytyy internetistä, suositeltavat lodget alueella ovat Boca Baila ja Let it beinn.

Oliko kaikki sen arvoista? Kyllä ja enemmänkin. Luonnonpuiston nimi on suomeksi: Missä taivas on syntynyt...Niinpä, mitä siihen lisäämään.

Kireitä siimoja vuodelle 2004

JJ

Snook

Saari

Perhoboxi.com

Tenojoki.fi

Perhoboxi.com/Perhosivut

Perhoboxi.com sivuja

sivun alkuun