|
Näytetään viestit 1 - 10 uusimmasta vanhimpaan. Aiemmat viestit Päivämäärä: 04.04.2009 13:26
Otsikko: Se on loppu.
Viesti:
Ei jatku ainakaan tällaisena.
Hyvää kevättä ja kesää ....tavataan jossain.
-manu-
Päivämäärä: 10.03.2009 13:14
Otsikko: Rajoitin päälle?
Viesti:
Ennen saalistilastojen ilmestymistä, ettei menisi jälkiviisasteluksi.
Tilastoja odotellessa ajattelin jo ennakkoon käsitellä sellaista, ehkä tulevaisuuden asiaa, kuin virkamiestoimin asetettua vuorokautista saaliskiintiötä. Jossain päin maailmaa tällaisia kiintiöitä on kiusaksi laitettukin. Tenojoki on saanut olla rauhassa kiintiön tuomista vaikeuksista, huokaa ehkä vapavälinein ammattimaista kalastusta harjoittava virran soutaja.
Saaliskiintiö.
Saaliskiintiötä käytetään hyvin monilla Suomen pikkujoilla joissa on lohikaloja, taimenia, kirjokaloja ja muitakin istutettuja rasvaevällisiä. Kiintiöt ”toimivat”ja suuria rikkomuksia valvoo muu kalastaja joukko hyvin tarkkaan.
Moni kalastaja on siis tottunut jo tällaiseen säätelyyn. Tottumus on haettu ehkä kirjolohialtaalta joskus nuoruudessa. Tällainen henkilö pitää saalisrajoituksen p u u t e t t a jopa ihmeteltävänä asiana.
Tornionjoella ei tällaista ihmetellä!
Tenojoelle saaliskiintiö?
Tenojoen saaliskiintiön asettaminen on ”pitkässäkuusessa”, se on sopimuskysymys, ei sääntökysymys.
Saaliin määrää voi säädellä ihan omatoimisestikin, sitä ei säännössä kielletä. Tarvitaan hiukan ajattelua ja ehkä hiukan itsehillintääkin niin tällainen "saalisrajoitin" asentuu ihan itsestään keskusohjausjärjestelmäämme, pääkeskukseen. Joillakin konepeitonkansi saattaa olla niin paksua ainetta ettei asennus onnistu edes ulkopuolisena työnä. Ulkopuolisen asennustyön saattaa estää jo esitysvaiheessa asennuskohteen suunnaton raivokohtaus, joka saattaa purkautua monella tapaa. Keskustelu foorumien kirjoittelunakin, lievimmillään.
No entäs kirjoittaja itse, miten hän?
Kirjoittaja on saaliskiintiön kannattaja. Hän myöskin ihmettelee sen puutetta Tenojoella.
Kirjoittaja asensi rajoittimen itse, tuossa viidenkymmenen ikävuoden paikkeilla. Asennus oli helppo ja kivuton, vieroitusoireitakaan ei ole ilmennyt. Lisäosana asennukseen tuli tumman lohen esto, joka katkaisee myöskin tummaan urospuoliseen lohikalaan kohdistuvat pyyntihimot.
Monilla, eri kieltä puhuvilla, lohikalastajilla on on tällainen rajoitin vakiovarusteena, asennettu jo kasausvaiheessa. No, ehkä kuitenkin evoluution tuoma näillä toisilla kansoilla tämä saalisrajoitin.
Meillä slaavilaisen kalastuskulttuurin perimän omaavilla hidas evoluution nopeus on kai tässä asiayhteydessä ymmärrettävääkin.
Onko parannusta tulossa kulttuuriimme, se jää nähtäväksi. Jotain, mielestä varsin outoa, meille ollaan syöttämässä, josta käytetään sanalyhennettä C&R.
(Kirjoitukseni ei yleistävä, eikä kehenkään kohdistettu)
-manu-
mebogdanoff@gmail.com , voi vaikka kommentoida, jos....
Päivämäärä: 09.03.2009 10:52
Otsikko: Saalistilastoja ootellessa....
Viesti:
Kesä, joskus 70 luvulta ja turistina Tenolla, kaverini kanssa. Kaunis auringonlaskun aika ja keliin valitut huippuperhot, jännitys sanoin kuvaamaton, ensimmäinen lasku. Veneessä suuri hiljaisuus. Minä etuairoissa, kaveri alimmaisissa ja vavat hänen hallinnassaan. Perho ”ottipyörteeseen” ja kiinni! Tapahtumaan liittyvät manöveeerit. Kaveri väsyttää ja hyvin menee, ei sanomisen sijaa. Kala ei kovin iso ja väsymisenmerkit selvät, kohta koukkuun…
Irti! Hölmistyneet ilmeet ja asiaan kuuluvat saatesanat.
Uusi lasku, samat perhot, paikkajako veneessä sama., kala kiinni ja kaikki kuin toistoa edellisestä, ihan kalan kokoakin myöten ja ….ei kun taas... Irti!!
Kahvitulien aika ja makkarat. Tupakkia siinä vedeltiin ja valtiontuotettakin kupista väliin.
Koko sinä aikana, mitä siinä nuotiolla källäiltiin, ei sanallakaan kumpikaan maininnut sattumuksista. Kunnes kaverini ilmoitti että: ”Seuraavalla laskulla olet sitten vavoissa” – No eihän siinä mitään sellaista sattunut, että syytä olisi, ethän sinä niitä tahallasi irti …
Kaverini huokaisi pitkään, kallisti kippoa, pyyhki suunsa ja aloitti: ”Kuule Mauno, sinä tiedät, että minä olen perso kalalle ja tykkään erityisesti lohesta, kaikilla tavoilla ruuaksi laitettuna” –Niin,että miten se tähän liittyy, eiköhän me vielä kalakin saada ihan veneeseenkin asti, syötäväksi. - ”Niin, mitenkö liittyy? Ethän naura? Kun minä pitelin niitä kaloja, niin siinä mietiskelin ja mielessäni jo paloittelin sitä eri tarkoituksiin laitettavaksi. Yhdestä keskipalasta paistoin meille palaset kummallekin. Näin jo annokset lautasella, kun kala tuli siihen veneen viereen, minä puristin lohipalaselleni sitruunaa, niin sitten se pääsi, -tai ne pääsivät, molemmat-, juuri kun minä sitä sitruunaa…”- Haista nyt sitruunoittesi ja taikauskosi kanssa! Olet vavoissa niin kauan kun toisin sovitaan!
Ei sinä yönä, mutta seuraavana. Kala kiinni, nyt oikein isokin, kaverini väsytti, hyvin meni, satuin vilkaisemaan kaverini pärstää. Silmät hänellä melkein kiinni ja uskokaa tai älkää, kirkas sylkinoro valuin molemmin puolin hänen suupieliä!
Pahat merkit pärstästä luettavissa..., äkkiä kala nostokoukkuun! Onnistuihan se, vähän huonolta kohtaa, mutta hätä ei lue sääntöjä. Siinä sitten polvillamme veneessä toisiamme onniteltiin ja saalista ihaillen.
Minua alkoi siinä naurattamaan, kaverini hoksasi syynkin… pyyhki norot suupielistään ,katsoi minuun päin. ”Ei sinun olisi niin syvältä tarvinnut koukkuun tuota tavoittaa, että hiha kastui, lohisoppaa minä vain siinä… siihen en koskaan sitruunaa….”
Kuulin, vuosia jälkeen, että kalakaverini oli aloittanut metsästyksen. Alussa ohilaukaukset olivat väistämättömiä...ohi, aina siinä vaiheessa kuin tähtäimessä oleva saalis piirtyi lautaselle. Silmät kiinni,norot suusta, huurteiset karpalot lautasen reunalle,liikaa...OHI.
-manu-
Päivämäärä: 02.03.2009 11:11
Otsikko: Kulttuuria ja politiikkaa.
Viesti:
Maaliskuu on aloitettu, se on hyvä asia. Talitiaiset muuttavat sävellajia astetta pirteämmäksi, Molto allegro?
Hiljan oli Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Viikolla julkisessa sanassa yritettiin arvuutella mihin ajanjaksoon Kalevalan tarina olisi sijoitettava.
Arvauksiin ehdotettiin 1400 lukua, viikinkien aikaa, jopa tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkuakin vilauteltiin. Itse sijoittaisin tarinan aikaan jolloin ei vielä tiedetty kaikkia vaikutuksia kärpässienien nauttimisesta. Lönkan Elias sepitti hyvän tarinan, ei siinä mitään. Ruuneperin Johannes teki tortun ja kirjoitti Vänrikin tarinat.
Telkussa näyttivät lähikuvaa Kalevala aiheisista maalauksista. Pidin niitä vanhempia teoksia parempina. Vanhasta teoksesta, oliko se nyt "Neidon ryöstö".... se jossa äijä yrittää kähmiä veneestä käsin alastonta neitoa , niin siitä näytettiin lähikuvaa. Olipahan hyvän kokoisia ahvenia taiteilija siihen kuvannut. Mistähän järveltä lienee aihe ollut, kiinnostaisi kalastus mielessä.
Meinaavat eläkeikää taas rukata, ja tietysti sinne eteen päin. Näin pääministeri meinasi. Hiihtoreissulla hän sai sen verran happea päähänsä, että päättipä heti toimia ennen kuin ajatus karkaa taas johonkin ruusutarhaan.
Tuli mieleen että me suuret ikäluokat sitä ollaan tämä maa pistämässä taas kerran perikatoon. Meitä on ollut tämän maan kapasiteettiin nähden aina liikaa.
Me sodan jälkeen siitetyt ollaan aina oltu poliitikkojen ja työvoimahallinnon haittana. Laiskat, poliittisesti nimitetyt virkaherrat ovat joutuneet meidän paskojen takia peruuttamaan jopa ulkomaan matkojaan. Meitä on vaeltanut sopulilaumojen tavoin viinerleivän maahan ja pohjoisen isänmaamme paimentolaisalueelta on meikäkin joskus lähtenyt. Ei ollut töitä, eikä paimennettavia. Helsingin kaupungin valtuutettukin (sdp) nimitti meidän ikäluokkalaisia ahneiksi ja röyhkeiksi. Kiitos tästä. Me aiheutamme olemassa olollamme muka eläkepommin jota leikkikaluilla leipänsä tehneet joutuvat maksamaan.
Eiköhän me sentään olla eläkkeemme eteen jotain tehtykin.
Hiukan kalastuksesta. Kaksi viikkoa tästä eteen päin olen haukipilkillä - toivottavasti.
-manu-
Päivämäärä: 23.02.2009 15:41
Otsikko: Kuultua.
Viesti:
Ei mennyt kansojen historiakaan ihan putkeen, en ole historiantuntija - sanottiin. Matikka jutullakaan ei näin ollen olisi kovinkaan suotuisa vastaanotto, joten otetaan nyt näitä ajankohtaisia.
Jaa että paloi taula etelän hiihtolomalaisilta. Siinä sitten rähjättiin ja kiroiltiin hiihtokeskuksen ihmisille kun he eivät päästäneet lomalaisia telomaan itseään hissirinteisiin. Hissit pantiin pahan ilman takia seis. Siis ei voitu taata ihmisten turvallisuutta rinteessä. Tämä ei sitten kaikille sopinut.
Myrskyn raja kulkee jossain 21 metriä per sekunti ja Sääretselässä-tunturissa puhalsi viitisen metriä enämpi, siis rajuilma.
Heh, se on tuo itkupotku/kiroilu/lattialle heittäytymisen raja muutamilla - korostan, vain muutamilla, etelänimmeisillä aika alimitoitettu. Naisilla raja on 2-12 sekuntia, ja saman seutukunnan mieshenkilöillä raivokohtauksen raja on pari kertaa kauempana, johtuen vain siitä jotta mies lajinakin on hidasälyisempi, ei siis ole kysymys miesten pitemmästä pinnasta .
Uskaltaako vielä jankuttaa? Uskaltaa. Tenojoen saalistilastoista ei vielä tätä kirjoittaessa mitään. Ei mulla muuta, mutta olisi soma lukea kuinka paljon enemmän lohia myö ulkopuoliset saatiin verrattuna paikkakuntalaisiin, vai saatiinko myö? Elämme tosi jänniä aikoja!
Lehti, "Slummien miljonääri voitti 8 Oscaria"
Ryysyrannan Jooseppi olisi kannattanut filmata uudestaan. Aiheella olisi saattanut tulla muutamia Oskareita - Amerikoissa.
-manu-
Päivämäärä: 02.02.2009 14:59
Otsikko: Menneissä.
Viesti:
Maapalloistunut ilmasto kysymys on osaltani käsitelty, en ymmärrä - sanottiin.
Ihmeitä on tapahtunut tänä aikana. Nyt voi vilkaista netistä, että paljonko on 1300 kilometrin päässä sijaitsevan mökin tienoilla asteita celssiusta.
Kokeillaanpa nyt sitten kansojen historiaa. Lyhyesti.
Sen voin jo heti sanoa, että me rämesuomalaiset emme ole suunnistajina kaikkein kyvykkäinpiä, ainakaan mitä kanta-isiemme taitoihin tulee.
Virolaisetkin nimittelevät meitä finnejä poroiksi. Niin, viisaampina he jäivät lämpimämmälle puolelle lahtea ja käväisevät vain meidän työt tekemässä tälläpuolen vettä, kun meikäläisten pitää koko ajan puhua kännykkään - ei ehdi töitä. Ylen on huono sepeliä lapioida jos toisella yläraajalla pitää puhelinlaitetta korvalla.
Niin me sitten täällä palellaan ja valitetaan kuinka kallista on sellainen ihmisen perusoikeus kuin asuminen säältä suojassa. Asuntoa pitää lämmittää silloin kun ei enää tarkene syödä pitsaa muuten että pitää laittaa lapaset käteen. Pitsa lämmintä? Ei aina ehdi pitsa uunilämpimänä hiukaisen käteen. Turkkilainen pitsansaattaja eksyy pikkufoordillaan hyvin herkästi tämän kokoisessa kylässä, hänkin huono suunnistaja.
Meidän kielessä on sanonta, kehoitus - "mene metsään!". Näin sanotaan ihmiselle joka on tehnyt, puhunut tai käyttäytynyt muista kanssaeläjistään perinjuurin poikkeavasti. Siis esiintynyt pöljästi yhteisössä -siidassa.
Aisan yli pomppijalle ehdotetaan häpeämistä ja ainakin määräaikaista piiloutumista viisaampien näkökentästä. Olisiko tämä sitten syynä meidän täällä metsittyneessä ja harvaan talottuneessa kolkassa asumiseen.
Meidän kantataaton on täytynyt hölmöillä Volganniemessä, lähtö on tullut. Todennäköisesti kysymyksessä on ollut kalastuksellinen juttu, koska väylänvarrella on asuttu. Ilmeisesti joku, muka edistyksellinen, on ehdottanut keihäällä ja ruuhesta tapahtuvan pyynnin sallimista myöskin vieraalta kolkalta saapujalle, eri murretta puhuvalle kulkijalle.
Yhtäkaikki, tänne on jouduttu. Muutamien, tälle nykyiselle niemelle pysähtyneiden, on kuitenkin ollut jotain syytä jatkaa vieläkin syvemmälle metsään, muilta näkymättömiin, pusikkovaltaiseen maailman kolkkaan, jossa suomalainen kansallispuu koivukaan ei kasva paria metriä korkeammaksi. Pusikoituneen alueen asujien murteessakin on säilynyt sanonta ja kehoitus metsän suuntaan, jos tarvetta tulee. On myöskin yleistä, asujien kesken, arvuutella perässä tulleen edellisessä paikassa tekemiä pöljäilyjä, kun on raukka muukalainen vallan tiheään pusikkoon vaeltanut. Tässä kaikki olennainen tieto kansastamme, ilman suurempaa romantiikkaa. Romanttisen osuuden ovat aikanaan ylös kirjoittaneet lauluntekijät ja kirjailijat.
Seuraavassa jaksossa käsitelemme mateen, etelän kalan, joutumista Tenojokeen. Käsittely matikan tiimoilta voi siirtyä hamaan tulevaisuuteen, jos Tenojoen tiimoilta ilmenee jotain tärkeämpää puitavaa. Yksi tärkea syy, matikan väistölle, saattaisi olla Tenojoen saalistilaston julkitulo kesältä 2008.
-manu-
Päivämäärä: 28.01.2009 14:16
Otsikko: Raju ilmastonmuutos.
Viesti:
Vuonna 1999 28.1 oli Kaarasjoen talojen pakkasmittareissa yli viisikymmentä miinuksen puolella. Virallinen lukema -51. 2.
Tänään 2009 samalla kylällä mittarit näyttävät vain vajaata kymmentä miinusta.
Ajatelkaa, näin suuri ilmastonmuutos kymmenessä vuodessa! Tällä täytyy olla myös vaikutusta Tenon loheen. Tutkijat, nyt olisi tämäkin seikka huomioitava.
ps. Reidar Varsikin (LBT) on heräilemässä talviuniltaan. Hui!
-manu-
Päivämäärä: 18.01.2009 13:34
Otsikko: Luettu on.
Viesti:
Niinpä, vähän kalastuksesta.
Kyllä itse kalastus opettaa aikanaan kun muutamat lähtökohdat ovat jotensakin opeteltu.
Opetuksesta.
Opettakaa ainakin lapsillenne tai lapsenlapsille, muutenkin nuorisolle, yksinkertaisimmat asiat, ennen kuin he ryhtyvät lukemaan mitään nykyisiä kalastusjulkaisuja. Nykyiset julkaisut ovat suurimmalta osalta väline tekniikkaa, ja se ei ole ensimmäinen asia mikä tarttee oppia.
Tehokas, saalisvarmuuteen tähtäävä, kalastus on tullut suurimmaksi tavoitteeksi näissä lehtien ja nyttemmin foorumien jutuissa. Valitettavasti!
Opettakaa, että kalastus on vanha tapa hankkia syotävää, eikä aina ole ollut hiilukuituvapoja ja ambassadöörejä, ampusiimoista puhumattakaan.
Opettakaa ettei ole sitä ainoaa oikeaa tapaa kalastaa.
Opettakaa ettei kalaa saada läheskään aina.
Opettakaa, että kala saattaa irtautuakin koukusta, joka taas ei johdu siitä että onkija on ihan luuseri. Sekin vaan kuuluu osana kalastukseen!
Opettakaa, että kalalla olessa on yleensä kivaa, voi rentoutua. Saa kokemuksia, hauskoja, huonojakin, tapahtumia, muistoja joita voi kirjata elämänsä päiväkirjaan.
Tässä muutama "teesi". Toivottavasti peliä ei olla täysin menetetty.
Ja anteeksi. Meinas unohtua......itsehillintä....kaikissa muodoissa kalastukseen liityvissä asioissa!
Itseltäni tämä jalotaito on jäänyt joiltain osin oppimatta. Olin tuhkarokon takia poissa niiltä tunneilta, jolloin tätä hyvettä opetettiin.
Olen huomannut, muutamia palstoja jossain selaillessa, tuhkarokko epidemia jatkuu. Rokonarpisista ei päästä.
Muutenkin anteeksi....lipsui hiukan.
-manu-
Päivämäärä: 05.01.2009 00:26
Otsikko: Ummetus hellittää.
Viesti:
Hyvää alkanutta vuotta, kyllä se tästä.
Ootte kuulemma napsutelleet luukkua.
No, mitäpä tässä. Syksy meni täytellessä RKL: en saalis - ym. kyselylappuja. Niitä riitti ja minähän täytin. Helppoa, ei sen puoleen, rasti ruutuun ja muutama kirjoitettava vastaus mutta tämäkin aivan turhaan nykysellään toteutettuna.
Ajatelkaa nykyaikana tämmöinen touhu.....on internetit ja kaikki. Tälläinen tilastointi on aivan simppelihomma hoitaa jopa päivittäisillä ilmoituksilla. Olispahan tilasto sitten valmis heti kalastuskauden päätyttyä, eikä joskus seuraavana keväänä kuten nyt. Saalistilastojen pohjalta päätetään hyvin paljon seuraavan kesän kalastusohjestuksesta, näin olen ymmärtänyt. No nyt, tämän ansiosta meillä mennään, tai tullaan, niinku jälkijunassa. Ei järkevää!
Norjassa on muistaakseni yli 400 tilastoitavaa lohijokea, heidän tilastot ovat valmiit viimeistään marraskuussa. Meillä on kai osin toisin käsin....yli 400 asian kanssa touhuavaa henkilöä - ja pari-kolme tilastoitavaa lohijokea. Ymmärrän ettei tämä ole tilaston kerääjien syy että näin on. Kolme ämmää ja ämmien alainen "mikä lie keskus". Herätys! Töihin välillä! Saalistilaston kerääjälle nykyaikaiset "työkalut"! Kesä tulee ja on kans nopeasti ohi.
Päätin jotta olipa viimonen kerta kun tälläisiin Uuno Hannulan aikaisiin lappusiin ja lippusiin ränttäilen. Uuno Hannula ( 1891 – 1963) oli mm. Maalaisliiton kansanedustaja vuosina 1927–45, sekä opetusministerinä vuosina 1937–40. Lapin läänin maaherrana vuosina 1945–58.
Join kerran kahvia hänen pahkakupista Tenon rannalla. Mainitsen tämän koska hän silloin nimenomaan kehoitti kertomaan aina, silloin kun hänestä muutenkin mainitaan, että - on sitä juotu kahvit samasta kupista maaherran kanssa!
Että mimmonen oli lohikesä 2008? Huono, puuttui tintit, Tenon tintit, ja lohijaloillakaan ei kovin hurrattu. Isoja mätimahoja oli, mutta miten ne yksistään jokea viljelevät. Vuosia on marmatettu, että isoja matikaloja pitäis....kyllä niitä nyt riittää mutta isoista kojamista alkaa olla pula, tai on ollut jo vuosia, semmosista 10- 15kg sta. Tämä nyt tämmösenä kotitarvetutkijan huomiona.
Niin ja kiitos norjalaisille kun päästivät lohia jokeen. Tag, Reidar! Samassa yhteydessä kiitän Ukko Ylijumalaa runsaasta veden määrästä Joessa menneenä kesänä. Nämä kaksi asiaa saattoivat jopa pelastaa Tenojoen lohen vielä muutamaksi vuodeksi etiäppäin.
-manu-
Päivämäärä: 22.05.2008 10:13
Otsikko: Hyvää kesää!
Viesti:
Ollut hiukan ummetusta näiden kirjoitusten suhteen.
On pitänyt tutkia kenelle se tenonlohi oikein kuuluu. Kyllä se vaan vieläkin Tanskan kuninkaalle kuuluu. Norjan kunkullakin saattaisi jotain sanomista olevan, ainakin fylkesmannin suulla. Fylkesman on myös käyttänyt tätä kuninkaallista valtakirjaansa Finmarkin muilla vesillä.
Tenojoen jäät tukkivat vielä pääsyn kalastuksen pariin monilta. Sanon tähän, hyvä juttu. Kyllä sinne vielä ehtii.
Jäitä on ihmetelty valokuvista ynnämuista tietolähteistä jo pariviikkoa.
Paikallinen radiotoimitus on roudannut pariinkin kertaan shamaanin jokirantaan selittämään jää tilannetta. Shamaanit ovat nyt sentään kummempiakin nähneet kuin veden pulasta paikalleen jääneet jäätelit.
"Milloin Tenolle kannattaa varustautua? "- Riippuu ihan kevään tulosta, näin olen aina ilmottanut, kun muutakaan en ole osannut sanoa. Nykyään "kotitarvegurut" osaavaat sanoa päivälleen milloin kannattaa joelle ryhtyä.
"Millainen lohikesä tulossa ?" - Hyvä on tulossa...isompaa lohta taas hiukan enemmän kuin viimekesänä. Etelästä käsin tuleville muutamille "ammattipyytäjille" jäitä hattuun, kuten myös paikallisille hobby kalastajille.
Niin, oikeastaan olihan tuota asiaakin. Pidän tässä blogi kirjoittamisessa kesätauon, teknillisistä syistä. Palataan asiaan syksyllä jos aihetta ilmenee.
Hannele Pokka nimitettiin sitten kansliapäälliköksi YMn. Onnittelut Maaherralle tästä. Seuraamme suurella mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.....
Hyvää kesää kaikille.
-manu-
Aiemmat viestit |
