|
KALASTAJILLE ENEMMÄN PYYDETTÄVÄÄ, KUN
KALAISTUKKAAT ONNISTUVAT VÄLTTÄMÄÄN PETOKALOJEN
SAALISTUKSEN
Istutuspaikka ja -tapa voivat ratkaista kalaistukkaiden
eloonjäännin ensimmäisinä päivinä
istutusjärvessä. Oulujärvellä tehdyissä
tutkimuksissa havaittiin, että eloon-jäännin kannalta
merkittävä tekijä oli se, miten istukkaat
välttivät petokalojen saa-listuksen .
Taimenia saalistavien haukien määrässä oli
moninkertaisia eroja eri istutuspaikkojen välillä. Taimenia
jäi haukien saaliiksi erityisesti istutuspaikan
läheisyydessä ensimmäisinä päivinä
istutuksen jälkeen. Taimenten eloonjääntiä
voidaankin parantaa keskittämällä istutukset alueille,
missä on vähän taimenia syöviä petokaloja ja
keskittämällä istutukset yhteen paikkaan esimerkiksi
viikon aikana. Aiemmin istutuksia on levitetty laajalle alueelle,
jotta kalat voitaisiin pyytää eri puolilta järveä.
Tämän seurauksena iso osa järven hauista on voinut
saalistaa petoihin tottumattomia istukkaita. Nostamalla istutuskokoa
nykyisestä 25-30 cm:stä yli 32 cm:iin taimenten
eloonjääntiä voidaan parantaa myös alueilla,
missä haukia on runsaasti.
Kuhat istutetaan taimenia huomattavasti pienempinä yleensä
kesänvanhoina (5-8 cm pituisia), ja ne ovat selvästi
pidempään alttiina petokalojen saalistukselle. Pedot,
lähinnä suuremmat kuhat, vähensivät
yksivuotiaista kuhista noin kolmanneksen. Kaksivuotiaita ja sitä
vanhempia kuhia joutui useimmiten hauen saaliiksi, mutta
enää 12-14 % Oulujärven kaksivuotiaista kuhista.
Vahvasti kasvavassa kuhakannassa kuten Oulujärvellä
kannibalismi rajoittaa populaation kokoa ja määrää
siten myös istutusten tuloksellisuutta. Jos järven
kuhakannan luonnonvarainen lisääntyminen on runsasta,
saattavat istutukset epäonnistua.
Erilaiset kalastustavat aiheuttavat myös istutuskalojen
varhaisen menehtymisen. Oulujärvellä vuosina 2001–2003
tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi kaikkiaan 32 000
kilon troolisaalis (noin 6 % kolmen vuoden kokonaissaaliista).
Arvioiden mukaan troolauksen sivusaaliina saatiin vuosittain noin 1
000 taimenta ja 15 000 pientä kuhaa. Lähes kaikki taimenet
ja jopa 80 % kuhista pystytään kuitenkin vapauttamaan
elinkykyisinä takaisin järveen. Tämä
edellyttää vapautettavien kalojen huolellista etsimistä
muun saaliin joukosta välittömästi troolin vedon
päätyttyä.
Kala- ja riistaraportteja nro 333, 334, 335 ja 336
pdf-tiedostot : http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/julkaisut
|