|
Helsinki 26.4.2005
Lisätietoja:
Laatupäällikkö
Jarmo Louhimo, puhelin 040-523 8310
Yksikönpäällikkö
Petri Heinimaa, puhelin 040 50 612 50
Kalastusmestari
Juha-Pekka Turkka, puhelin 040 525 9964
Erikoissuunnittelija
Pekka Kummu, puhelin (2.5.–) 0205 751 251
VUODEN 2005
KALAISTUTUKSET ALOITETAAN SELKÄMERELLÄ,
SAARISTOMERELLÄ, SUOMENLAHDELLA JA VUOKSEN VESISTÖALUEELLA
Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa maa- ja
metsätalous-ministeriön kanssa solmimansa tulossopimuksen
mukaisesti kevään 2005 kuluessa yli 500 000 lohen,
järvilohen ja meritaimenen jokipoikasta ja lähes 850 000
vaelluspoikasta sekä noin 45 000 yksi- ja kaksivuotiasta
nieriää. Istutusten tarkoituksena on sekä uhanalaisten
kalakantojen ylläpitäminen ja elvyttäminen että
kalastuksen turvaaminen.
Huhti-toukokuussa
istutetaan Selkä- ja Saaristomeren sekä Suomenlahden
alueille yhteensä 535 000 lohen vaelluspoikasta ja 45 000
meritaimenen joki- ja vaelluspoikasta. Suomenlahdelle istutetaan
lohenpoikasia n. 315 000, Selkämerelle 180 000 ja
Saaristomerelle 40 000 kappaletta. Meritaimenen poikasista istutetaan
Suomenlahdelle 17 000 ja Selkämerelle 28 000.
Vuoksen
vesistöalueelle istutetaan toukokuussa yhteensä yli 140 000
Saimaan järvilohen ja nieriän poikasta.
Perämeren
alueelle istutetaan touko-kesäkuussa 290 000 lohen ja 130 000
meritaimenen jokipoikasta sekä 210 000 lohen ja 50 000
meritaimenen vaelluspoikasta.
Pääosa
(97 %) vaelluspoikasista tuotetaan sopimuskasvatuksella
yksityisissä kalanviljelylaitoksissa. Poikaset on kasvatettu
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimittamasta
mädistä, joka on tuotettu ISO 9001 ja 14001
laatujärjestelmien mukaisesti. Istutettavien poikasten (5–10
cm:n jokipoikasia ja 15–22 cm:n vaelluspoikasia) arvo on
kaikkiaan 1,7 miljoonaa euroa.
TARKEMMAT
ISTUTUSAIKATAULUT JA ISTUTUSMÄÄRÄT
Selkä- ja
Saaristomeren lohi- ja meritaimenistutukset (31.3., 25.4.-16.5.)
Selkä- ja
Saaristomeren alueelle istutetaan sopimuskasvatuslaitoksissa
tuotettuja nevanlohen vaelluspoikasia yhteensä 219 000
kappaletta. Selkämerelle istutetaan lisäksi Isojoen kannan
meritaimenen jokipoikasia 24 000 ja vaelluspoikasia 4 000 kappaletta.
Valtion
rahoittamat istutukset ovat välttämättömiä
lohenkalastuksen turvaamiseksi Selkä- ja Saaristomerellä,
koska niihin laskevissa joissa ei ole lohenistutusvelvoitteita.
·
Aurajoki (ensimmäinen istutus 31.3., jatketaan 27.4. ja 16.5.)
Aurajoki on
padottu viiden kilometrin päässä merestä.
Aurajoen Halistenkoskeen ja Kuuskoskeen, Turun keskustan jokialueelle
sekä Paraisten portille istutetaan yhteensä 23 000
nevanlohen vaelluspoikasta.
·
Paimionjoki (28.4.)
Paimionjokeen
istutetaan 17 000 nevanlohen vaelluspoikasta. Viimeksi lohia
istutettiin Paimionlahden alueelle vuosina 1994 ja 1996.
·
Kokemäenjoki (26.4.-3.5.)
Kokemäenjoki
oli aikanaan Selkämeren alueen merkittävin lohijoki, mutta
sittemmin joen oma lohikanta hävisi. Nykyisin joki on padottu
Harjavallan kohdalla noin 30 kilometriä jokisuulta.
Selkämeren alueella Kokemäenjoki on merkittävin lohen
istutuspaikka. Kokemäenjokeen (Lammaistenlahti) istutetaan 117
000 nevanlohen vaelluspoikasta.
·
Merikarvianjoki (25.4.-2.5.)
Merikarvianjoki
on padottu 22 kilometrin etäisyydellä merestä.
Merikarvianjokeen (Alakylänlahti ja Lankoski) istutetaan 62 000
nevanlohen vaelluspoikasta ja 2 000 Isojoen kannan meritaimenen vaelluspoikasta.
·
Isojoki-Lapväärtinjoki (toukokuun lopussa-kesäkuun alussa)
Isojoki-Lapväärtinjoki
on padottu 50 km:n päästä jokisuusta. Joki kuuluu
Project Aqua-vesistöihin, ja sen kosket on suojeltu
vesirakentamiselta koskiensuojelulailla. Joessa on osittain
luonnonvarainen meritaimenkanta, jota tuetaan istutuksin.
Isojokeen-Lapväärtinjokeen istutetaan joen omaa kantaa
olevan meritaimenen jokipoikasia 24 000 ja vaelluspoikasia 2 000 kappaletta.
Lisätietoja:
Laatupäällikkö Jarmo Louhimo, puhelin 040 523 8310 ja
projektipäällikkö Markku Vaajala, puhelin 0205 751
732, tutkija Matti Salminen puhelin 0205 751 257(lohi) sekä
tutkija Eero Jutila puhelin 0205 751 255 (meritaimen).
Suomenlahden
lohi- ja meritaimenistutukset (25.4.-11.5.)
Suomenlahden
alueelle istutetaan sopimuskasvatuksella tuotettuja nevanlohen
vaelluspoikasia 318 000 kappaletta. Lisäksi istutetaan 6 000
nevanlohen jokipoikasta. Ingarskilanjoen kannan meritaimenen
jokipoikasia istutetaan 4 000 ja vaelluspoikasia 13 000 kappaletta.
Istutukset on keskitetty Kymijoen suuhaaroihin ja Vantaanjokeen.
·
Kymijoki (25.4.-11.5.)
Kymijoki oli
aikanaan Suomenlahden merkittävin lohijoki. Sen oma lohikanta
tuhoutui viime vuosisadan puoliväliin mennessä joen
patoamisen ja puunjalostusteollisuuden jätevesien vuoksi. Joki
laskee viitenä suuhaarana mereen, joista jokainen on padottu
joko suulta (Ahvenkosken haara) tai muutaman kilometrin
(Pyhtään, Langinkosken, Huuman ja Korkeakosken haarat)
päästä merestä. Langinkosken–Huuman
haaroissa lohilla on kuitenkin mahdollisuus nousta kalateitä
käyttäen aina 40 kilometrin päähän
merestä.
Nevanlohi-istutukset
keskitetään Kymijoen suuhaaroihin (Ahven-, Koivu-,
Pernoon- ja Sittaränninkoski), joihin istutetaan yhteensä
275 000 nevanlohen vaelluspoikasta, joista 60 000 on yksivuotiaita
lämpökasvatuksella tuotettuja ja 215 000 kaksivuotiaita.
Kymijoessa on näiden istutusten lisäksi
lohenistutusvelvoite, jonka hoidosta vastaa Kaakkois-Suomen TE-keskus.
·
Vantaanjoki (27.4.)
Vantaanjoki on
suustaan padottu joki, mutta rakennettujen kalateiden ja purettujen
patojen ansiosta kalat pääsevät nousemaan
pääuomassa jo yli 100 km ja Keravanjoessakin noin 30 km.
Helsingin kaupunki on rakentanut jokisuuhun tekokosken, joka
helpottaa kalojen nousua. Vantaanjoen koskialueille istutetaan 43 000
nevanlohen vaelluspoikasta (Pikkukoski, Vantaankoski ja Nukarinkoski).
·
Ingarskilanjoki (istutettu 31.3.-1.4.)
Ingarskilanjoki
on nousukelpoinen 10 km:n matkan. Joessa on heikko, luonnonvarainen
meritaimenkanta, joka on viljelyssä. Kantaa tuetaan istutuksin.
Ingarskilanjoen suuosaan istutettiin joen omaa kantaa olevan
meritaimenen jokipoikasia 4 000 ja vaelluspoikasia 13 000 kappaletta.
Lisätietoja:
tutkija Ari Saura, puhelin 0205 751 266 tai 040 769 8562
Sisävesien
järvilohi- ja nieriäistutukset (3.-20.5.)
Vuoksen
vesistöalueelle istutetaan 94 000 Saimaan järvilohta ja 45
000 nieriää. Molemmat lajit ovat Vuoksen vesistöalueen
alkuperäistä kantaa, järvilohi Pielisjoesta ja
nieriä Savitaipaleen Kuolimosta.
Järvilohi
on ollut jo 1970-luvulta lähtien täysin viljelyn ja
istutusten varassa luonnonvaraisten
lisääntymismahdollisuuksien tuhouduttua vesivoimaloiden
rakentamisen sekä jokien perkaamisen ja likaantumisen takia.
Myös nieriän luontaiset elinalueet ovat kaventuneet ja laji
on käynyt hyvin vähälukuiseksi. Nykyisin
järvilohen ja nieriän säilyminen on täysin
kalanviljelyn ja istutusten varassa.
Järvilohi-istutukset
keskitetään Pohjois-Karjalassa sijaitseviin entisiin
kutujokiin. Pielisjoen Kuurnaan istutetaan 58 000 vaelluspoikasta,
Ala-Koitajokeen 9 000 jokipoikasta ja 2 500 vaelluspoikasta sekä
Lieksanjoen suulle 17 000 vaelluspoikasta ja Lieksanjokeen 9 000 jokipoikasta.
Saimaan
nieriän yksi- ja kaksivuotiaita poikasista istutetaan
yhteensä 6 300 Etelä-Saimaalle (Petraselkä), 6 500
Länsi-Saimaalle (Lehtisenselkä, Tammo- ja Ruunuvesi), 13
000 Paasivedelle (Hiekkalahti) 1 200 Kolovedelle, 8 000 Pihlajaveteen
(Särkilahdenselkä), 2 400 Luonteriin, 2 000 Ruokoveteen ja
5 000 Puruveteen.
Lisätietoja:
erikoistutkija Jorma Piironen, puhelin 0205 751 406 tai 0400 170 326
sekä kalastusmestari Juha-Pekka Turkka, puhelin 040 525 9964
Perämeren
lohi- ja meritaimenkantojen elvytysistutukset (toukokuun
puolivälistä kesäkuulle)
Riista ja
kalatalouden tutkimuslaitos tulee lisäksi istuttamaan
Perämereen laskeviin Tornion-, Simo-, Kuiva-, Kiiminki-,
Pyhä-, Perhon- ja Lestijokeen touko-kesäkuussa yhteensä
290 000 lohen ja 230 000 meritaimenen jokipoikasta sekä 210 000
lohen ja 23 000 meritaimenen vaelluspoikasta. Näistä
tiedotetaan yksityiskohtaisemmin toukokuun puolivälissä.
---------------------------------------------------------------
Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) tuottaa tieteellistä ja
laadukasta tietoa kalasta, riistasta ja porosta luonnonvarojen
kestävän käytön hyväksi sekä
ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tutkimuksen ja
vesiviljelyn avulla. Tutkimuslaitos kuuluu maa- ja
metsätalousministeriön hallinnonalaan ja sen
kokonaisrahoitus vuonna 2004 oli 23 milj. euroa ja
henkilöstön määrä 318 henkilötyövuotta. |